Münchenin yleistieto ja historia

 München on Etelä-Saksassa sijaitseva suurkaupunki Baijerin osavaltiossa ja sen väki luku oli vuonna 2011 1,4 miljoonaa. Historian saatossa siihen on sulautunut lähellä sijaitsevia pikkukaupunkeja. Modernina suurkaupunkina se on erityisesti akateemisesti merkittävä: alueella on mm. Euroopan eteläisen observatorion päämaja. Myös taloudellisesti kaupungin merkitys Saksalle on valtava ja sen historiallinen pääoma on merkittävä, koska kaupungin historiassa on tapahtunut moninaisia tapahtumia.

Kaupungin historia alkaa sen perustamisesta vuonna 1158. Saksin ja Baijerin herttua Henrik Leijona rakennutti sillan Isarjoen yli lähelle 700-luvulla alueelle saapuneiden benediktiinimunkkien asutusta. Tästä syntyi tapahtumien vyyhti, joka laukesi keisari Fredrik Barbarossan päättäessä vahvistaa Münchenin asemaa kaupunkina.

Keskiajalla kaupungin asema vahvistui, kun kaupunki sai suolamonopolin ja asema vahvistui saksalais-roomalaisen keisarikunnan vallan alaisena. Kaupunki kärsi kovin vuoden 1327 tulipalossa, mutta jälleenrakennus toteutettiin nopealla aikataululla ja uusi linnoitus rakennettiin. Tuli koetteli kaupungin rauhaa myös vuonna 1429.

Baijerin yhdistettyä uudestaan yhdeksi herttuakunnaksi vuonna 1506 Münchenistä tuli koko Baijerin pääkaupunki. Hovi vaikutti kaupungin kulttuurispoliittiseen elämään. 1500-luvulla kaupunki oli renessanssitaiteiden lippulaiva, mutta kaikki ei ollut koreaa: keskiaikainen säädöskeskeinen kristillisyys synnytti hallitsijan toimesta mitä eriskummallisempia lakeja –jopa lumipallojen heittely oli laitonta! Uskonpuhdistuksen synnyttämät sodat vaikuttivat kaupungin tulevaan kehityssuuntaan -30-vuotisen sodan jälkeen kaupungista syntyi barokin keskus, jolloin useat italialaiset taiteilijat ja arkkitehdit vaikuttivat kaupungissa.

Kaupungissa alkoi uusi rakentamisen aikakausi uuden ajan jälkeen vuonna 1806 teollistumisen aikakautena, kun Münchenistä tuli Baijerin kuningaskunnan pääkaupunki. Syntyi paljon esim. uusklassisia rakennuksia, joiden tyyli jäljitteli Antiikin Kreikan vastaava. Modernisoituminen otti suuren harppauksen, kun vuonna 1837 rakennettiin rautatieyhteys Augsburgiin. Vuonna 1893 sähkövalot saapuivat kaupunkiin. Myös kaupungin legendaarisessa maineessa oleva olutperinne sai jatkoa, kun joukko suuria olutpanimoita rakennettiin kaupungin jykevien muurien ulkopuolelle teollistumisen seurauksena.

1800-luku oli myös Münchenissä sivistyksen kukoistusta: lukuisat tiedemiehet ja taiteiljat, kuten Rudolf Diesel, Wilhelm Conrad Röntgen, Alois Alzheimer ja Richard Strauss. Tuona aikana syntyi taiteen historian siiville merkittävän jälkensä jättänyt Jugend-tyyli, jonka inspiraatio oli kertaustyylit.

Varakas kasvun kausi vaihtui 1900-luvun alussa toisen maailmansodan puutteeseen ja nälkään. Kansan vatsa kurisi kurisemistaan, kun elintarvikepula ravisteli kaupunkia. Ludvig 111 pakeni vallankumouksen orastaessa perheineen kaupungista. Alue kärsi vahinkoa sodan aikana. Hävitty sota heikensi kansan luottamusta poliittisiin päättäjiin. Sodan jälkeen Saksasta tuli ns. ”Weimarin tasavalta”.

Kansallissosialistinen syntyi Münchenissä pian sodan jälkeen. Puolueen johtaja Adolf Hitler teki ensimmäisiä näkyviä peliliikkeitään yrittäessään vuoden 1923 olutvallankaappaus yrityksessään kaataa Weimarin tasavalta. Yrityksen epäonnistuessa Hitler passitettiin vankilaan, mikä hidasti kansallissosialistisen puolueen esiinmarssia. Vaikeiden olosuhteiden johdosta Natsi-Saksan synty lopulta toteutui, jolloin kaupungista syntyi vahva natsikeskus. Kaupunkiin syntyi ensimmäinen keskitysleiri nimeltä Dachauhun, joka sijaitsi 16 km kaupungista länteen. Toisen maailmansodan syttyessä kaupunki oli Natsi-Saksan painavan ikeen alla ja sodan aikana kaupunki tuhoutui pahalla tavalla liittoutuneiden ilmapommituksien johdosta.

Sodan loppuessa aloitettiin jälleenrakennus Yhdysvaltain miehityksen jälkeen vuonna 1945. Kaupungista tuli liittoutuneiden kiistojen jälkeen lopulta osa uutta Länsi-Saksan valtiota. Sen yleisilmeessä haluttiin säilyttävää sotaa edeltävä tunnelma. Kaupunki jatkoi kasvuaan, kun vuodet vierivät sotaponnisteluista –miljoonan maaginen raja ylitettiin vuonna 1957. Myös lukuisia kansainvälisiä urheilutapahtumia järjestettiin: merkittävin oli vuoden 1972 olympialaiset, jotka jäivät historian kirjoihin ikävällä tavalla tapahtuneen Münchenin verilöylyn (palestiinalaiset Musta syyskuu –järjestön terroristit ottivat panttivangeikseen israelilaisia urheilijoita johdosta. Länsi-Saksan poliisin pelastusyritys lopulta epäonnistui.

Münchenistä 1990-luvulla Berliinin muurin murtumisen johdosta koko Saksan ylpeydenaihe. Kaupunki on jatkanut kasvuaan ja sen asema on vakiintunut Eurooppalaisena suurkaupunkina. München on pitänyt kuuluisaa urheilutapahtumien järjestäjän perintöään yllä, kun Saksa sai vuoden 2006 mm-kilpailut järjestettäväkseen, jolloin Münchenistä tuli yksi otteluisännistä.

Kaupunkivierailun yhteydessä on upea tilaisuus perehtyä paikan päällä seikkaperäisemmin historian käänteisiin lukuisissa museoissa ja pelkkä kaupungissa liikkuminen palauttaa mieleen tapahtumia historian siiviltä.

 


Kommentit

München — Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.